Luen mielelläni toisten persoonallisia paljastuksia itsestään, monta kertaa huomaan etten ole yksin outojen tapojeni kanssa. Vaikka työn alla oli ihan muuta kirjoitettavaa niin tuli mieleen jakaa muutamia juttuja omista aamurutiineistani.
Olen aamu-uninen, enkä missään tapauksessa ole aamuihminen. Olen usein kiukkuinen jos uneni katkeavat liian aikaisin. Tämähän sopii kuin nenä päähän työn kanssa joka toisinaan vaatii raahautumaan lentokentälle ennen kuin sika pieraisee. Jos saisin valita nukkuisin mielelläni vähintään yhdeksään joka aamu.
Aamurutiinini on joskus ollut huippuunsa hiottu suoritus. Lapsena heräämisestä koulubussiin astumiseen taisi kulua yhteensä noin vartti. Koko aamurutiini oli minuutilleen aikataulutettu heräämisestä bussiin astumiseen. Pysäkille kävelyyn oli varmaankin varattu noin minuutti ja usein saikin kipittää ovesta pysäkille ettei bussi jättänyt kyydistä. Vaikka aamupala ei olisi maistunut silloinkaan äiti oli kehittänyt tähän näppärän kikan: ovella käteen iskettiin jugurttipurkki, jonka kannen läpi oli isketty pilli. Todellinen take-away aamupala, jonka ehti hyvin nautiskella matkalla busiin. Äidit <3
Nykyisin aamuni käynnistyy hitaasti, kaikin puolin. Tunti on kevyttä kauraa aamurutiineihin, aikaa kuluisi varmasti enemmän jos sitä olisi. Kun torkuttamisen jälkeen pääsen sängystä ylös on ensimmäisenä vuorossa aamupesu. Seuraavaksi vaihdan aamuvaatteet (jep!) päälle jos ei ole tulenpalava hoppu. Tämän jälkeen kuppi kahvia ja jos on aikaa, aamupala. Jos ehdin avaan seuraavaksi läppärin ja luen uutisia tai surffaan somea, työaamuna katson onko meileissä mitään akuuttia huomiota vaativaa. Aamupalan jälkeen jatkan meikkaamalla ja (jälleen jos aikaa) hiusten laitoilla. Kun meikki on valmis tai valmiihko vaihdan työvaatteet päälle päivän agendan mukaan. Kuvitella saattaa miten hyvin tämä sitten sopii kello 6:50 aamulentoon :)
Kaikesta huolimatta olen yrittänyt tsempata ja opetella syömään aamuisin jotain jotta aineenvaihdunta pysyy käynnissä ja kropalla on polttoainetta energiaksi. Aamupalan tapauksessa vaihtelu ei kuitenkaan virkistä. Vaikka muuten ruuissa rakastan vaihtelua ja saman ruuan syöminen useana peräkkäisenä päivänä on kammotus, niin aamupalona saatan syödä samaa vaihtoehtoa jopa kuukausitolkulla! Taannoin ostin ensin 30, sitten 60 luomumunaa joista tuli keitettyä aamupala jos toinenkin. Keitetyn kananmunan lisäksi kestoaamupalana on toiminut myös rahka yhdistettynä banaaniin ja hunajaan, maustamaton jugurtti ja marjat, vihersmoothiet sekä mikrotettu kaura- tai neljänviljanpuuro.
Nykyisin en enää pidä hotelliaamiaisista. Aiemmin aamupalan nauttiminen hotellissa oli yksi reissun ihania puolia, nykyisin saatan skipata aamupalan tai käyn napsimassa jotain pientä valikoiden. Ongelmana taitaa olla se että reissupäiviä kertyy keskimäärin viikoittain ja hotelliaamiaiset noudattavat useimmiten samaa kaavaa - jauhoista munakokkelia, rasvaisia nakkeja ja lihapullia... Parhaimmalta hotellien aamupalapöydässä maistuvat hedelmät, maustamaton jugurtti ja myslit. Poikkeuksena muutamat reissuaamiaiset Thaimaassa, Honkkarissa ja Filippiineillä jossa on ollut tarjolla uskomaton määrä hedelmiä ja muuta tuoretta ruokaa.
Reissuaamiaisista vielä, taannoin reissasin Intian suuntaan tiuhaan. Parin vuoden aikana tuli vietettyä useaan otteeseen kahden parin viikon pätkä Intiassa. Tästä johtuen en pariin vuoteen pystynyt syömään omelettia. Intiassa nautitaan myös aamupalaksi erilaisia curryja riisistä tai viljasta valmistettuja juttuja. Paikallinen ruoka ei todellakaan ole mitään kevyttä, joten aamupalaksi tuli aina vedettyä sama turvallinen vaihtoehto, omeletti vaihtuvin täyttein. Pyynnöistä huolimatta tuota ei saanut pienenä, vaan tavaraa oli aina vähintään parin munan edestä. Kyllästyminen oli jo niin totaalista että parilla reissulla olin kunnon turisti ja raahasin Elovena pikapuurot mukana...
Mitenkäs muut, millaisia enemmän tai vähemmän hassuja tai hauskoja rutiineita teidän aamuihin liittyy?
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti