WEEK #12 - WHERE CAN I BUY TIME

Viime viikko kuluikin taas reissussa, tällä kertaa Levillä. Kaapin siivous ei siis edennyt kuin ajatustasolla, mutta kovin olen tyytyväinen etti uuttakaan ole tullut osteltua ja kosmetiikkoja on tullut käytettyä urakalla loppuun.

Kuluneen viikon aikana
...ostin uudet verkkarit Levin aleista. Tulivat tarpeeseen kun unohdin moiset pakata mukaan.

Kuluva viikko tulee olemaan yhtä kiireistä työneuvotteluiden parissa ja viikonloppu menee taas reissussa, mutta ei se näyttävä eteneminen, vaan muutos omassa asenteessa. Vai miten se meni.. :)

Näissä maisemissa ja tunnelmissa päättyi viime viikko

WEEK #11 - WORKING MY WAY BACK

Viime viikon aikana tuntui että flunssa hellittää vihdoin. Vaikka paljoa en saanut aikaan niin mieli on kuitenkin positiivinen alkavaa viikkoa kohtaan ja kevättä.

Kuluneen viikon aikana

...ostin uuden laukun, Clare V:n Leo clutchin (and it was all <3)

...myin yhdet farkkushortsit

Tilasin tuon Clare V:laukun jo aiemmin ja se saapui viime viikolla. Ehdin hieman pelätä joidenkin kommenttien pohjalta että laukku olisi liian tumma tai vaalea, mutta se olikin juuri kuten toivoin. Suihkuttelin suojasuihkeen ja se vähä mitä ehdin tuota muutaman asun kanssa mallailla niin tuo kuosi on kyllä todella mukautuvainen. 

Tällä käytöllä voisin jo allekirjoittaa väiteen että leopard is a neutral!

AO NANG TÄRPIT

Vaikka reissusta on aikaa niin haluan kirjoitella muistiin matkakokemuksia. Huomiona sellainen että meillä oli reppureissu ja todettiin tammikuun olevan aika ruuhkaista aikaa Ao Nangissa joten päätimme lähteä muualle kiertelemään aika pian. Palasimme kuitenkin Ao Nangiin vielä kolmeksi yöksi paluumatkalla. Yhteensä vietettiin viisi yötä paikan päällä jossa ajassa paikkoja ehti katsastaa ihan kivasti. Jälkimmäisellä kerralla turisteja oli jo selkeästi vähemmän ja mielenkiintoista koettavaa joka makuun. Paljon jäi myös nähtävää seuraavaan kertaan :)

Tiger Cave temple: 

Aivan mahtavat näkymät! Jos haluaa reippailla jonain päivänä niin suosittelen ehdottomasti. Matkaa ”huipulle” on yli 1000 askelmaa (muistaakseni 1200-jotain) mutta näkymät ylhäältä ja matkan varrelta ovat hienot. Kävi tosin kunnon päälle! Alhaalla on temppeliä ja muuta nähtävää, me ei näitä niinkään ehditty koluta. Apinoihin tehtiin valitettavasti lähempää tuttavuutta alas tullessa kun ystävällinen kanssaturisti villitsi ne ruokkimalla. Lopputuloksena yksi apinanpoikanen roikkumassa mekon helmassa :) Suosittelisin lähtemään liikenteeseen pahimman kuumuuden jälkeen. Vuokraamamme kuski haki meidät hotellilta hieman ennen neljää. Kuljetus oli muuten kätevä, vuokrattiin maasturi kuskilla 1100 Bahtilla. Kuljettaja haki meidät hotellilta, odotti niin kauan kun haluttiin ja vei takaisin hotellille koukaten paluumatkalla toisenkin nähtävyyden kautta. Tuk tukit pyysivät jopa enemmän. Tammikuussa on tietenkin sesonkihinnat, uskoisin että sesongin ulkopuolella pääsee halvemmallakin.

Veneretket ja Railay Beach: 

Ao Nangin rannat eivät mielestäni ole kauneimpia mahdollisia. Tästä syystä suosittelen ehdottomasti tutustumaan lähirantoihin jotka on helposti saavutettavissa lyhyellä venematkalla. Noin 10 minuutin pitkähäntävenematkan päästä Ao Nangin rantakadusta on Railay Beach. Käytiin tuolla tutustumassa ja maisemat olivat mielestäni nätimpiä, tosin turistejakin oli ruuhkaksi saakka. Railay Beachin kallioilla järjestetään myös kalliokiipeilykursseja joita harkitsimme mutta ajanpuutteen vuoksi jätimme testaamatta.

Toinen kokeilemisen arvoinen vaihtoehto on napata puolen päivän tai päivän mittainen veneretki joka kiertää lähialueen saaria. Tup Island, Hong Island, Chichken Island ja muut saater antavat aika erilaisen kuvan ja päivän aikana pääsee uimaan, snorklaamaan ja nauttimaan auringosta. Veneretkistä olisi löytynyt myös hieman pidempiä Phi Phille tai Similan-saarille jossa on sitä postikorttien turkoosia vettä ja valkeaa hiekkaa...

Meinattiin että vikana iltana oltaisiin menty sunset cruiselle vanhalle junkille, joka oli monissa arvosteluissa rankattu lähes parhaaksi, mutta meillä oli pohkeet niin kipeinä tiikeritemppeliin kiipeämisestä että passattiin. Tykkäsimme kaiken kaikkiaan liikkkua vesitse jolloin maisemia näki vähän eri suunnasta ja muutakin kuin ”kotirantaa”. Kannattaa kuitenkin varmistaa muutama asia retkeä valitessa: päivän mittaisessa reissussa on hyvä tarkistaa että veneessä on mahdollisuus istua kunnolla varjossa ja toisaalta että tilaa on riittämiin. Mukaan ehdottomasti aurinkorasvaa, vettä, aurinkolasit ja jotain pään suojaksi.

Sukellus/snorklaus: 

Käytiin sukeltamassa Lipellä, voin suositella joko sukellusta tai snorklausta. Veden alla oli paljon pikkukaloja ja muuta elämää. Ao Nangista järjestetään paljon sukellus ja snorklausretkiä lähelle ja kauemmaksi.

Thai Boxing: 

Alun perin olin lupautunut mukaan kuvaajaksi Ao Naging Thaiboxing stadionin yhteydessä olevalle salille. Eikö siinä sitten kuitenkin käynyt niin että paikan omistaja puhui ympäri kokeilemaan, lupautui oikein itse harjoitusvastustajaksi. Loppujen lopuksi tuo oli todella kivaa puuhaa! Kaverilla oli selkeästikin hyvä huumorintaju, opetti kyllä liikkeitä jne, mutta muutoin taisi mennä showpainin puolelle. Mukava oli kyllä hieman liikkua vaikkakin aamu ysiltä hellettäkin oli varmasti 30 asteen kieppeillä.

Ravintolat: 

Löydettiin monta mukavaa paikkaa sekä rannan tuntumasta että ylämäestä rannalta poispäin lähdettäessä. Viimeisenä iltana arvottiin pitkään kahden paikan välillä, joista toinen oli seafood-ravintola Lae Lay Grill josta oli kuulemma hienot auringonlaskut. Koska reissun loppupuolella teki jo mieli kunnon pihvejä päädyimme kuitenkin Trip Advisorin korkealle rankkaamaan Carnivoreen. Ja oli kyllä erinomaiset pihvit vaikka paikalliseen tasoon nähden olikin hinnakas paikka. Seafood-paikka olisi varmasti ollut ihana romanttiseen illalliseen auringon laskiessa mutta tätä varten kannattaa sitten varata pöytä ennakkoon, meillä oli Carnivoressa tuuria kun tammikuussa saatiin pöytä vain kävelemällä sisään. Meidän jälkeemme ovelta käännytettiin useampikin pöydän kyselijä.

Hotellit:

Yövytiin kahdessa eri hotellissa Ao Nangissa - ensimmäiset yöt Vogue Resort & Spa:ssa ja jälkimmäisellä kerralla Red Ginger -nimisessä hotellissa. Näistä kahdesta pidin enemmän ensimmäisestä, mutta molempia voi suositella.

Vogue Resort & Spa oli kaiken kaikkiaan oikein positiivinen kokemus. Hotellissa olivat tilavat huoneet, hyvä aamupala ja ihana allasalue. Hotellilta sai mukaan rantakassin alustoinen ja pyyhkeineen. Parasta oli kuitenkin sijainti, ravintoloihin, kauppoihin ja lähimmälle rannalle oli kivenheiton matka. Tästä huolimatta huoneisiin ei kantautunut meteliä.

Red Ginger Chic Resort oli sarjassa "ihan mukava". Paikassa ei ollut mitään vikaa ja menisin hotelliin toistekin. Aamiainen oli toiseksi paras koko reissulla ja erityisesti mieltä lämmitti Thaimaassa harvinainen hotellin eko-ajattelu ja kierrötys. Harmiksemme wifi ei kuitenkaan toiminut hotellissa kuin hetken viimeisenä iltana (#firstworldproblems) ja kaiken kaikkiaan siistin olemuksen lisäksi hotelli tuntui persoonattomalta.

Vogue Resort & Spa

Red Ginger Chic Resort

WEEK #10 - NOT STOPPING JUST PAUSING

Viime viikon tilannestatus vähän myöhässä, kipeänä ollessa ei kaappiprojekti ole edennyt mihinkään ja kirjoittelukin on jäänyt huomiotta.

Viime viikon aikana ainoa mainitsemisen ansaitsema juttu oli että

...ostin Paula's Choisen AHA-kuorintasetin

Kuorinnat tilasin kahden kuukauden rajapyykin kunniaksi. Olen tuota kuorintaa käyttänyt nyt jonkin aikaa, ja tarkoitus olisi kirjoitella mielipiteitä asioista. Sairastelun myötä ovat ruokailutkin olleet vähän mitä sattuu joten tarkoitus olisi ottaa tehokuuri iholle.

Kun ei viimeviikkoina ole mitään tapahtunut...

Kuvituksena reissukuva tammikuulta kun kotona sairastavalle ei mitään kuvattavaa tapahdu. Vaikka kevätaurinko on paistanut nätisti viime päivinä niin ennemmin sitä taitaisi nauttia hieman lämpimämmästä...

SAIRASTAMINEN JA TREENI

Eilen alkoi kolmas sairasteluviikko eli jo kaksi viikkoa on tullut oltua pois urheilun parista. Olen yleensä todella harvoin kipeänä ja sen kerran vuodessa kun joku pöpö sattuu puremaan en yleensä tunne oloani kovin kipeäksi ja käytän määrätyn sairasloman vähintään puuhaamalla ja puunaamalla ympäri taloa.

Tälläkin kertaa sairastuminen keskeytti hyvin vuoden alusta käyntiin lähteneen treeniputken. Ensimmäisinä päivinä teki todella mieli päästä urheilemaan edes hieman ja uskonkin nyt että liikunnan endorfiineihin voi hyvinkin jäädä koukkuun. Viime viikon lääkärin vastaanotolla yritin varovaisesti kysellä milloin saisi urheilla taas ja vastaus oli ehdoton ei kunnes viimeisetkin oireet ovat poissa.

Viikonloppu kuluikin sitten iloisessa hiilaripöhnässä sohvalla. Harmittaa kun tuo oma selkäranka tuntuu niin helposti siirtyvän on ja off asentojen välillä ja tiukempi linja on ehdottomasti helpompi pitää silloin tällöin lepsuilun sijaan. Lepo taisi kyllä tulla tarpeeseen, sillä viikonlopun yöunet yöunet taisivat olla yhdeksän tunnin hujakoilla ja silti illalla väsytti.

Tämä on yksi lempparikuva, joka on otettu päivä pari ennen flunssan alkua.
Treeni kulki hyvin joten mikä siinä hymyillessä...

Tänään olo oli levätyn viikonlopun ansiosta parempi mutta pää ei edelleenkään tykkää äkkinäisistä liikkeistä ja korva rutisee omiaa. Niinpä tutkin hieman sairastelusta parantumista ja sen vaikutusta suorituskykyyn ja toipumiseen.

Aika yllätys oli että elimistön täydellinen toipuminen viikon mittaisesta kuumeisesta flunssasta kestää 2-3 kuukautta. Siis kuukautta! Ei viikkoa, vaan kuukautta. Eli jo lyhyenkin sairastelun jälkeen kannattaa lähteä liikkeelle varovasti ja ennen kaikkea omaa kroppaa kuunnellen.

Myös jälkitaudit ovat kavalia, varsinkin sydänlihastulehdus on vakavasti otettava tauti ja oireet hyvin epämääräisiä. Väsymys, hengenahdistus ja rytmihäiriöt voi hyvin pistää liikuntatauon tai sairastelun piikkiin vaikka pahimmassa tapauksessa taustalla voi olla tauti joka vie hengen. Vaikka kyseessä on harvinainen diagnoosi niin kuitenkin vikipedia mukaan kyseinen diagnoosi selittää jopa 10-20% nuorten aikuisten äkillisistä kuolemista.

Oma treeni sykemittarin kautta. Usein reilu osa mennään sykkeet korkealla

Koska omassa liikunnassa tehot liikkuvat usein sykemaksimilla maltan mieleni vielä muutaman päivän ennen kuin taas salin ovesta astun. Nyt olisi hyvä harjoittaa sitä teholtaan kevyempää urheilua, miten olisi siis kävelylenkki... Vaikka niin hassulta tuntuukin sanoa niin jotenkin omalle luonteelle ei tuo himmailu sovi. Monta kertaa tullut lähdettyä spinningiin ajatuksella "ihan kevyesti palautellen" ja sitten kuitenkin käy niin että treenibiisit vaan nappaavat mukaan.

Liikunnan ja sairastamisen osalta lienee hyvä oppia kuuntelemaan itseään. Kipu ja erityisesti kuume on aina viesti jostakin. Se että onko kyse liikkumattomuudesta johtuvasta jumista tai päänsärystä tai kuumeisesta flunssasta merkkaa aika hemmetin paljon kannattaako edes katsoa treenikassin suuntaan.

WEEK #9 - JOURNEY CONTINUES

Jälleen yksi viikko takana! Ja vaikka tällä viikolla on luvan kanssa hieman shoppailtu niin tarkoitus on jatkaa harkitsevaa linjaa jatkossakin.

Kuluneen viikon aikana
...myin yhden käyttämättömän hameen
...käytin loppuun Louis Widmerin kuorintavoiteen

Laitoin muutaman vaatteen FB-kirppikselle ja molemmat menivät lähes samantien, tosin olivat käyttämättömiä ja laput kiinni joten toivottavasti hyvä kauppa jollekin muulle. Toinen odottelee vielä noutoaan ensi viikolle. Pitäisi ottaa tavoite lykätä vaikka kaksi vaatetta per viikko myyntiin niin tuollakin tahdolla saisi jo ihan mukavasti liikettä vaatekaapista ulos.

Kulutin loppuun myös Louis Widmerin kuorintavoiteen. Kuorivan vaikutuksen lisäksi tuo oli kosteuttava ja sopi siksi hyvin kuivalle herkälle iholleni. Tuo oli mielestäni hyvä tuote, kunnes viimeisiä jämiä sormissa pyöritellessä tajusin epäillä olisiko tuossakin muovirakeita. Putelin tuoteseloste ei antanut aiheesta osviittaa, mutta googlettelemalla selvisi että tuo sisältää polyetyleenirakeita, eli muovia! Ostin tuon jo ennen kun ensimmäistä kertaa luin monessa kuorivassa tuottessa käytettävän mikrokokoisia muovirakeita ja niiden haitoista ympäristölle. Tilalle jotain muuta siis.

Väriä viikkoon kun ulkona on ollut niin tasaisen harmaata